Tämä sivu esittelee kaikki Suomen leppäkerttu- eli leppäpirkkolajit ja niiden värimuotoja. Laajempi valikoima kuvia esitellään uudessa Suomen leppäkertut-kirjassa, joka kertoo myös sanalliset tunnistusohjeet ja jossa ovat mukana myös toukat ja kotelot.
Importti, ei luonnonvarainen Suomessa. Käytetään kilpikirvojen torjuntaan kasvihuoneissa.
Uhanalaisuusluokka (2019): DD. Vain vanhoja havaintoja.
Uhanalaisuusluokka (2019): DD
Uhanalaisuusluokka (2019): DD.
Uhanalaisuusluokka (2019): NT.
Nephus rutaneni on tämän lajin synonyymi. Kuvassa on Nephus rutaneni Fürsch, 1986 -holotyyppi. Tämä on ainoa yksilö Suomesta. Uhanalaisuusluokka (2019): DD.
Suomen lajien virallisella listalla on tämän lajin sijasta Hyperaspis concolor. Ilmeisesti Suomessa tavattu laji on kuitenkin H. inexpectata. Uhanalaisuusluokka (2019): VU.
Uhanalaisuusluokka (2019): EN
Vastakuoriutunut
Tavattu Suomen nykyisten rajojen sisältä vain kerran kauan aikaa sitten. Kuvan yksilö on ulkomailta.
Aiempi nimi: tuomenpisarpirkko
Kutsuttu myös nimellä 22-pistepirkko.
Pohjoinen värimuoto
Uhanalaisuusluokka (2019): NT
Ulkomainen yksilö, luetaan alajalajiin Myrrha octodecimguttata formosa, joka ei esiinny Suomessa.
Hiljattain Suomeen levinnyt laji.
Tätä aiemmin Suomessa laajalle levinnyttä lajia pidetään maasta hävinneenä. Yksi yksilö tosin löydettiin Suomesta 2018 ja toinen 2021. Uhanalaisuusluokka (2019): RE. Kuvan yksilö on Puolasta.
Ulkomainen yksilö; punainen värimuoto ei tiettävästi esiinny Suomessa.
Alalaji Adalia bipunctata ssp. frigida tai oma lajinsa Adalia frigida
Tavattu Suomessa vain yhden kerran, vuonna 1976.
Haitallinen vieraslaji, mutta tavattu Suomessa hyvin vähälukuisena (useimmat lajin havainnot koskevat muita lajeja, ja kyse on siis vääristä lajinmäärityksistä). Esiintyy monina värimuotoina. Tämä yksilö on loissienen (Hesperomyces virescens) vaivaama.
Aiempi nimi: harlekiinileppäpirkko
Lohja 2018
Yhteystiedot: sk ÄT korento.net / Sami Karjalainen